Energiatehokkuuden mittaaminen Latvialaisilla tiloilla
Vilis Dubrovskis, Latvian maatalousyliopisto
Latviassa tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta kulutetusta energiasta 32,5 %:sta vuonna 2005 40 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pyritään lisäämällä erilaisten biomassojen käyttöä biokaasun tuotannossa. Vuonna 2010 biokaasulaitosten sähköntuotanto oli 10 MWh vuodessa. Vuonna 2011 sähköntuotanto kasvoi 75 MWh vuodessa. Maatilojen biokaasulaitosten osuus lisäyksestä oli 61 MWh.
Latviassa on syöttötariffijärjestelmä sähköntuotannon tukemiseen. Tukea myönnetään laitoksille kymmenen vuotta. Lisäksi myönnetään lainoja ympäristöinvestointeihin. Uusiutuvilla tuotantomuodoilla energiaa tuottavilla ei ole automaattista oikeutta päästä sähköverkkoon. Tuottajat maksavat itse verkkoon pääsystä. Verkkoon pääsy on hyvin kallista ja byrokraattista. Tämä on suurin syy uusiutuvan energian sähköntuotannon hitaaseen kasvuun. Muilla uusiutuvan energian sektoreilla kuin biokaasun tuotannolla, ei ole poliittista tukea takanaan. Esimerkiksi maalämmön ja tuulivoiman käytön edistämiseen ei ole juuri mitään meneillään. Uusiutuvan energian laki on kehitteillä, mutta siitä ei ole vielä yhtenäistä mielipidettä. Tällä hetkellä on liian monia tukimuotoja ja liian monta hallintoviranomaista, joille uusiutuvan energian asiat kuuluvat, joten byrokratia on raskas.
Latviassa 16 % (386 500 ha) maatalousmaasta on käyttämättömänä, ei viljelyssä. Tätä aluetta voitaisiin hyödyntää energiakasvien, kuten hampun, auringonkukkien, maissin tai nurmen viljelyyn. Näiden alueiden energiakasvien käyttämisellä biokaasulaitoksissa voitaisiin saavuttaa 88 % uusiutuvan energian lisäämistavoitteista. Latviassa on 1629 nautatilaa, jolla on yli 100 eläinyksikköä eläimiä ja joita voidaan pitää potentiaalisina paikkoina biokaasulaitoksille. Lisäksi on viisi isoa kanatilaa ja 12 sikatilaa, joille biokaasulaitoksen perustaminen olisi mahdollista. Suuri osa biokaasulaitosten syötteestä saataisiin myös erilaisista sivutuotteista.
