Tämän päivän jätteestä tulevaisuuden raaka-aineeksi?

Tämän päivän jätteestä tulevaisuuden raaka-aineeksi?

Aihe Yleinen | 0

Kalatukku E. Eriksson Oy on yksi yrityksistä, joka osallistuu Luonnonvarakeskus Luken ja Helsingin yliopiston Uusivu-hankkeeseen. Yritys jalostaa kalaa ja ylijäävät osat hyödynnetään turkiseläintenrehuissa. Vuosittain yrityksestä päätyy turkiseläinten ruuaksi noin 300 000 kg kalasivutuottetta, joka täytyy käsitellä nopeasti, sillä ne pilaantuvat nopeasti. Tällä hetkellä yritys säilyttää sivutuotteet kylmävarastoissa, joista ne noudetaan kahdesti viikossa.

– Käsittely on tehty samalla tavalla jo vuosia, kertoo Piia Ahde, Kalatukku E.  Erikssonin laatu- ja kehittämispäällikkö. Järjestely on toiminut hyvin, mutta nyt olemme kiinnostuneita tutkimaan mitä muita vaihtoehtoja olisi. Jos esimerkiksi turkiseläintarhauksessa tapahtuu muutoksia, on hyvä tuntea muita toimintavaihtoehtoja ja mahdollisuuksia.
Kalatukku E. Eriksonilla on panostettu käsityöhön monessa työvaiheessa ja siksi hävikki on minimoitu kalaa fileoitaessa ja valmistettaessa. Myös kalan ruodot ja pää hyödynnetään yrityksen valmistamissa kalaliemituotteissa. Tästä ylijäävät osat ovat sivutuotetta.
– Haluamme tehostaa sivutuotteiden hyödyntämistä elintarvikkeena. Sen lisäksi meidän täytyy tarkastella lajittelua ja sivutuotteiden käsittelyä, jotta voimme parantaa kannattavuutta.
Tilanne on sama kuin monessa muussa elintarvikeraaka-aineita jalostavassa yrityksessä, kertoo Marja Lehto, Luken tutkija, raaka-aineet halutaan hyödyntää tehokkaasti. Sivutuotteiden hyödyntäminen ja käsittely on usein kallista, varsinkin pienissä yrityksissä, joissa sivutuotemäärät ovat pieniä. Uusivu-hankkeen tavoitteena on selvittää elintarvikeyritysten sivutuotteille erilaisia hyödyntämistapoja ja saattaa yhteen sivutuotteiden tuottajia ja hyödyntäjiä sekä saman alan toimijoita, jotta ne voisivat yhdessä löytää uusia ratkaisuja ja yhdistää voimavaroja.

Lemmikkiruokien raaka-aineet kiinnostavat

Marja Lehto uskoo, että elintarvikejalostuksen sivutuotteet kiinnostavat mm. lemmikkieläinten ruokien valmistajia. Ala on kasvamassa, sillä ihmiset haluavat ruokkia nelijalkaisia perheenjäseniään parhaalla mahdollisella ruualla ja kotimaisia vaihtoehtoja kaivataan.
Suomeen tuodaan mm. eläinperäisiä sivutuotteita, kun taas kotimaisia raaka-aineita ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla, toteaa Marja Lehto. Ongelmana usein on, että muodostuvat sivutuotemäärät ovat suhteellisen pieniä ja ne sijaitsevat hajallaan. Hankkeen tavoitteena onkin parantaa yritysten yhteistyötä sivutuotteiden keräilyssä ja kuljetuksessa sekä hyödyntämisessä. Elintarviketuotannon sivutuotteet pitäisi hyödyntää ensisijaisesti elintarvikkeena, lemmikkien ruokana ja rehuna ja vasta toissijaisesti energiana ja maanparannusaineena.
Esimerkiksi eläinruhot pitäisi hyödyntää kokonaan ja mahdollisimman tehokkaasti. Ruhosta pitäisi erottaa eri jakeet ja pitää ne erillään. Marja Lehto mainitsee, että erilaiset sisäelimet, mm. broilerin kivipiira ja maksa esimerkkinä tuotteista, jota voitaisiin hyödyntää paremmin
Uusivu-hankkeessa arvioidaan myös erilaisten sivutuotteiden hyödyntämisen kestävyyttä kokonaisvaltaisessa tarkastelussa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kuljetusten ja muiden tarvittavien toimenpiteiden taloudellista, sosiaalista sekä ympäristönäkökulman tarkastelua. Hanke toimii koko Etelä-Suomessa, mutta sitä koordinoidaan Uudeltamaalta.

 

Uusivu – Uutta liiketoimintaa sivutuotteista

Tukityyppi: Kehittämishanke
Alatoimenpide: Yhteistyö, elinkeinojen kehittäminen
Hakija: Luonnonvarakeskus
Tarkoitus: Kasvis-, pienteurastamo-, kala- ja broileriyrityksissä muodostuu paljon erilaisia, erilaatuisia sekä eri tarkoituksiin sopivia sivutuotteita, joita voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, jos se olisi taloudellisesti järkevää. Yrityksissä on syntynyt tarve kehittää sivutuotteiden hyödyntämistä nykyisestä, koska sivutuotteiden käsittelyvaatimukset kiristyvät ja samanaikaisesti käsittelylaitosten maksut sekä kuljetuskustannukset koetaan suurina. Sivutuotteiden käsittelyä voitaisiin tehostaa ja taloudellisuutta parantaa erilaisten yritysten yhteistyötä kehittämällä sekä lisäämällä tietoa sivutuotteiden käyttömahdollisuuksista ja arvoketjuista.
Uusivu-hankkeessa kehitetään yritysten yhteistyötä tuomalla yrityksiin tietoa potentiaalisista yhteistyökumppaneista sekä organisoimalla malleja tehokkaista käsittelyketjuista, yhteisten laitteiden hyödyntämisestä ja yhteiskuljetuksista. Lisäksi selvitetään tapoja käsitellä sivutuotteet siten, että niistä voidaan valmistaa uusia tuotteita. Käsittelyketjua tarkastellaan kestävän kehityksen vaatimusten pohjalta (ympäristö, talous, sosiaalinen kestävyys). Hankeessa selvitetään myös digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä.
Hankkeen budjetti: reilut 330 000 euro.
Hankeaika: 01.01.2017 – 31.12.2019