Ei ole häpeä olla nopea

Ei ole häpeä olla nopea

Aihe Hankkeet, Yleinen | 0
Stefan Elf hankki kuituyhteyden noin viisi vuotta sitten. Hän omistaa yrityksen Oy Elftec Ab sekä maatilan Tenholassa, Raaseporissa. Millaisia kokemuksia hänellä on kuituyhteydestä? Mitä ohjeita hänellä on kuituyhteyttä harkitseville?

Nopeita nettiyhteyksiä tarvitaan yritystoiminnassa sekä tavarantoimittajana että asiakkaana. Tuoteselosteet, piirustukset, tarjoukset ja kaikki muu materiaali on saatava liikkumaan reaaliajassa.
–Jos ei ole nopeata yhteyttä, jollain kilpailijalla se voi olla ja jo siksi asiakkaita voi olla vaikea tavoittaa, sanoo Elf.

Kaivuukustannukset ovat suuri osa valokuidun kokonaiskustannuksista

-Viranomaisten kanssa asioidaan paljon elektronisesti, veroilmoituksen täyttö elektronisesti on usein järkevin vaihtoehto yrityksille ja osakeyhtiöille. Yritysten hallinnoinnin lisäksi pilvipalveluita käytetään maatalouden hallinnoinnissa ja kirjanpidossa. EU-tukiin liittyvät ilmoitukset, lomakkeet ja hakemukset jätetään myös sähköisesti.

-Kaikki tiedot lähetetään netin kautta, täytän tilan pinta-alatiedot ja viljelytiedot sähköisesti, piirrän tarvittavat kasvulohkot peltolohkokartoille web-sovelluksessa. Karttakuvia pyörittävät ohjelmistot vaativat toimiakseen nopean verkkoyhteyden.

Verkkoa tarvitaan viihteelläkin
Vapaa-ajalla viihdekäyttö, TV:n katselu ja elokuvien lataaminen vaativat eniten nopeutta verkolta. Sen lisäksi pankkiasiat ja muu yksityinen yhteydenpito hoidetaan verkossa. Yhdistysten asioiden hoito ja yhteydenpito on siirtynyt verkkoon. Kokoontumisia voidaan hoitaa Skypessä. Myös verkko-ostosten teko ja lehtien lukeminen asettavat verkolle nopeusvaatimuksia.

 Miksi kuitu?
Keskustelu kuituyhteyksistä on jatkunut jo pitkään, sanoo Elf. Vaikka kaiken voi hoitaa myös nykyisillä yhteyksillä, hänen mielestään kuituun satsaaminen kannattaa. Kehitys on ollut nopeaa, eikä hidastumista ole näkyvissä.

-Ohjeeni on, että jos alueelle kaivetaan kaapelia, kannattaa liittyä ajoissa, silloin avausmaksut ovat edullisimpia, jos mahdollisimman monet liittyvät mukaan, toteaa Stefan Elf.

Valokuitukaapelit kytketään jakokaappiin, josta kaapeli sitten vedetään tilaajan kiinteistöön.

Vaikka kaapeli kaivetaan kiinteistön ohi, liittyminen myöhemmin käy kalliimmaksi kuin liittyminen heti, sillä kuitukaapeliin ei voi tehdä liitosta missä kohdassa tahansa. Liityntä on tehtävä asennuskaapin kautta ja kaapeli vedetään sieltä kiinteistöön takaisin. Kaivuutyöt ovat suuri kustannus kuitukaapelin asennuksessa, siksi liittyminen kannattaa tehdä silloin, kun kaapelia kaivetaan kiinteistön läheisyydessä.

-Eräs eläkeläispariskunta arveli, että vaikka he eivät itse tarvitse kuitukaapelia eikä se  välttämättä nosta kiinteistön arvoa, se ainakin säilyttää sen mahdollisessa myyntitilanteessa.

Optowest
Stefan Elf ja muutama muu kuidusta kiinnostunut tulisielu perustivat Optowest –yhdistyksen, josta myöhemmin muodostettiin osuuskunta Optowest. Kuituprojektin käynnistämiseksi maaseudulla vaaditaan riittävän monta kiinnostunutta kotitaloutta tai yritystä samalta alueelta. Kuidun rakentaminen maaseudulla on huomattavasti kalliimpaa kuin kaupungissa, sillä etäisyydet ovat pitkiä ja etäisyydestä joutuvat maksamaan kiinteistön omistajat.

-Maksoin reilut 3000 euroa kuitukaapelista ja se oli iso raha myös silloin, mutta en nähnyt muita vaihtoehtoja tuolloin. Kun katson taaksepäin, tein mielestäni oikean päätöksen, sanoo Elf.

Fakta
Osuuskunta Optowest on syksystä 2013 työskennellyt tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi Tenholassa ja Bromarvissa, Raaseporissa. 1.3.2013–28.2.2015 toteutettiin kehittämishanke kuitukaapeloinnin suunnittelemiseksi ja markkinoimiseksi. Kehittämishankkeen seurauksena ollaan nyt toteuttamassa kuitukaapelia Långstrandin alueelle, missä on riittävän monta kiinnostunutta osallistujaa.

Kuitukaapeli Långstrandiin
rahoitus on myönnetty 10.7.2017. Hanke rahoitetaan manner-Suomen maaseutuohjelmasta Uudenmaan ELY-keskuksen kautta.

Hankeaika: 01.03.2018–31.12.2018
Kokonaisrahoitus: 220 000 €
Tavoite: Maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen
Tukimuoto: Kehittämishanke
Toimenpide: Kuitukaapelin rakentaminen maaseudulle.

 

Lisää tietoa valokuitulajakaistasta ja rahoitusmahdollisuuksista laajakaistan rakentamiseen maseudulla>>

 

Teksti: Annika söderholm-Emas

Käännös: Ammi Malkamäki

Kuvat: Yngve Romberg