Eksoottisia ja hyödyllisiä eläimiä Rajamäellä

Aihe Yleinen, Yritys | 0
Ulkotarhassa juoksentelee kymmenkunta strutsia, olemme Rajamäellä strutsitarhalla Ketolan tilalla. Kolmemetriset ja 150 kiloiset linnut ovat näyttävä näky juostessaan ja heilutellessaan siipiään. Juoksu on merkki siitä, että linnut eivät ole tyytyväisiä oloonsa, kertoo tilan omistaja ja lintujen kasvattaja Janne Granlund. Lintujen mielestä olemme liikkeellä väärässä paikassa ja väärään aikaan kävellessämme aitauksessa.

Janne ja hänen vaimonsa Sirpa Granlund ovat kasvattaneet strutseja kohta 20 vuotta. 90-luvulla Sirpa veti kansallista strutsihanketta, jonka tarkoituksena oli strutsien kasvatuksen kehittäminen elinkeinoksi monipuolistamaan maaseutuelinkeinoja. Kansalliseen hankkeeseen osallistui noin 15 yrittäjää, joista suurin osa on jo lopettanut toimintansa. Uudellamaalla vain Granlundit ovat jatkaneet lintujen kasvatusta. 
Ennen strutsin kasvatuksen aloittamista ei kumpikaan Granlund ollut maanviljelijä, molemmat ovat kyllä kasvaneet maaseudulla, Sirpa on kotoisin samalta kylältä, jolla toimii nykyisin yrittäjänä. He aloittivat suunnittelun maaseutuyrittäjyydestä ja strutsin kasvatuksesta asuessaan Vaasassa. Sirpa toimi viennin parissa ja Janne oli it-alalla. Heidän haaveenaan oli muuttaa maalle ja kun tila vuonna 1994 tuli myyntiin, suunta tuntui oikealta. He ostivat tilan ja alkoivat miettiä, mitä voisivat tehdä siellä.
– Aloittaessamme strutsit olivat aivan tuntemattomia eläimiä Suomessa, kertoo Sirpa Granlund. Sen takia osallistuimme hankkeeseen, jonka tavoitteena oli tehdä koko elinkeino tunnetuksi.

Ei pelkästään lihaa

Monet ajattelevat vain lihaa, jos puhutaan strutseista tuotantoeläiminä, mutta Granlundit halusivat hyödyntää lintuja monipuolisemmin parantaakseen toiminnan kannattavuutta. Tämä tarkoittaa lihan lisäksi munankuorien, höyhenten ja nahan hyödyntämistä. Munankuorista tehdään koriste-esineitä, lamppuja ja kynttilänjalkoja, nahasta tehdään käsilaukkuja ja asusteita, höyhenistä tehdään pölyhuiskuja ja koriste-esineitä.

-Ajattelimme aluksi, että voisimme olla osa verkostoa. Etsimme yhteistyökumppaneita, jotka osasivat tehdä asioita nahasta tai höyhenistä.
Koska strutseja ei kasvatettu Suomessa, yhteistyökumppaneita oli vaikea löytää, siksi aluksi tehtiin paljon yhteistyötä ruotsalaisten ja muiden ulkomaisten yritysten kanssa. Etelä-Afrikassa, Belgiassa ja Italiassa ala on suuri, mutta siellä asioita tehdään hyvin perinteisesti ja toimintaa säätelevät erilaiset rajoitukset, kertoo Janne Granlund.
– Olen alusta asti ajatellut, että pieni voi olla kaunista ja nykyisin on muuallakin alettu ymmärtää, että pieni yksikkö voi antaa paremman kannattavuuden kuin suuri. Isoissa yksiköissä eläimet eivät voi yhtä hyvin eikä niitä voi hoitaa niin hyvin.

Eläimiä pitää kunnioittaa

Kunnioitus eläimiä kohtaan on Granlundien toiminnan tukijalka. He ovat huomanneet, että nykyihmisillä on aivan vain vähemmän ymmärrystä siitä, miten eläimiä tulisi kohdella.
– Jos strutsit makaavat ja lepäävät ryhmän ollessa käymässä täällä, ihmiset pyytävät, ettemmekö voisi ajaa niitä liikkeelle, koska se on niin hienon näköistä, kun ne juoksevat.
Tilalla on tilausravintola ja kesällä tila on avoinna kävijöille aukioloaikojen mukaisesti. Aukioloajat löytyvät nettisivulta www.agrocenter.fi
Tilalla on pieni kahvila sekä myymälä.