Raaseporin joki – hanke pitkällä tähtäimellä

Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin kuului Raaseporin joen ja sen valuma-alueiden vesihuollon parantaminen Raaseporin joki-hankkeessa. Joki on 13,5km pitkä ja se mutkittelee länsi-Uudenmaan halki myös Raaseporin linnan raunioiden lähellä. Joen valuma-alue on 68 km2  ja joen sivuhaarat ulottuvat Inkooseen saakka. 
Karta av Raseborgs ås avrinningsområde och ytvattnets ekologiska tillstånd
Oikealla kuvassa Raaseporin joen valuma-alue ja vasemmalla pintavesien ekologinen tila.

Hanke jakoi kärkisijan pisteytyksessä 
Ympäristöministeriöön tuli kaiken kaikkiaan 108 hankehakemusta, joista jatkoon valittiin 27. Raaseporin kaupungin hanke sai suurimman rahoituksen, 300 000€. Pisteytyksessä Raaseporin joki-hanke jakoi korkeimmat pisteet Hämeen ammattikorkeakoulun hankkeen kanssa.  

Meriveden laatua vertailtaessa Snappertunan edustan veden laatu on huonompaa kuin muilla rannikkoalueilla. Tämä johtuu siitä, että Raaseporinjoen pääuoma tulvii toistuvasti rantapelloille ja tulvavesi vie mukanaan peltomaata ja ravinteita jokeen ja siitä mereen. Raaseporinjoki-hanketta valmisteltiin Raaseporin ympäristötoimessa ja se aloitettiin heinäkuussa 2018. Projektipäällikkönä on toiminut Minttu Peuraniemi.  

Jokea perusparannettiin 1970-luvulla ja se mikä toimi silloin, ei toimi enää. Se johtuu siitä, että joen uoma on kasvanut jälleen ja maaviljelystavat ja sademäärät ovat muuttuneet siitä, mitä ne olivat silloin, kertoo Peuraniemi. 

Kipsinlevityskalustoa

Joen varren tilanteesta olivat huolissaan ympäristötoimen lisäksi alueen viljelijät, sillä peltojen peruskuivatus ei enää toiminut kuten ennen. Eri osapuolet huomasivat pian, että heillä oli yhteisiä kiinnostuksen kohteita asiassa. Hankkeeseen otettiin mukaan myös ojituksia tekevä yritys, vaikkei se kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan. 

Peruskuivatuksen parantaminen tehdään ojia tai jokia avaamalla. Peltojen salaojitukset tuovat vettä Raaseporinjoen pää- ja sivuhaaroihin. 

Tätä voidaan pitää haastavana, että samaan aikaan tehdään peltojen peruskuivatusta ja ympäristötyötä, mutta tässä tapauksessa on löydetty ratkaisuja, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Viljelijät ovat suhtautuneet todella myönteisesti, he ovat jatkaneet salaojituksiaan hankkeen avulla ja saamaan aikaan tekemisen tapaa on modernisoitu siten, että ympäristöarvot on huomioitu. 

Toimenpiteet 
Peruskuivatuksen lisäksi pelloille on levitetty maanparannusaineina kipsiä ja rakennekalkkia, joilla on myös vesistöjen hoidossa vaikutusta. 

-Viime vuonna aloimme tarjota kiinnostuneille viljelijöille viljavuusanalyysin mukaan lohkolle sopivaa maanparannusainetta. Viljelijät ovat osallistuneet kustannuksiin ja aineiden levitys on tehty yhdessä. Näin olemme päässeet käsittelemään varsin isoja aloja, viime vuonna maanparannusaineita levitettiin 150 hehtaarille. 

Kipsiä ja rakennekalkkia on käytetty maanparannuksessa ja vesiensuojelussa. (kuvassa kipsin levitys)

Myös tänä vuonna viljelijät ovat olleet kiinnostuneita maanparannusaineista. Peuraniemi toteaa, että aineista puhutaan paljon, koska ne ovat uusia asia, mutta kovin monet eivät ole testanneet niitä käytännössä. Maanparannusaineet lisäävät sekä kustannuksia että työtä, mutta hankkeessa on yhdessä perehdytty maanparannukseen ja siihen, kuinka se toimii. 

Tilanteen seuraaminen 
Peuraniemi kertoo, että työn tuloksiin tutustutaan yhdessä viljelijöiden kanssa ja tulosten perusteella tehdään vedenhoidon toimenpidesuunnitelma. Suunnitelmissa on pienehköjä kosteikkoja, sääntelykaivoja ja muita pieniä toimenpiteitä valuma-alueella. Valitut toimet voivat olla tehokkaita, mutta myös kustannustehokkaita. Niistä joitain aiotaan toteuttaa vuoden 2020 aikana. 

Tämä on pitkän tähtäimen toimenpidesuunnitelma, jonka tavoitteena on puolittaa fosforikuormitus. Työtä on tarkoitus jatkaa vuoteen 2027 saakka, sanoo Peuraniemi. 

Aiemmilta vuosilta on olemassa vain satunnaisia mittauksia näytteistä jotka on otettu eri paikoista muutaman vuoden välein. Hankkeen aikana on otettu näytteitä useammasta paikasta neljä kertaa kumpanakin vuotena.

Lisäksi olemme tehneet automaattista ja jatkuvaa veden sameuden seurantaa, mutta se on osoittautunut haastavaksi veden korkeuden vaihteluiden takia. Viime kesänä joen uoman pohjalla oli vettä pari senttiä ja viime talvena vedenpinta oli kaksi metriä korkeammalla.  

Tulvat ovat haaste 
Sademäärä ja veden virtausnopeus koko valuma-alueella vaikuttavat siihen, miten nopeasti vesi pääsee virtaamaan eteenpäin uomassa. Lisäksi meriveden korkeus vaikuttaa siihen, miten nopeasti uoma tyhjenee ja voi ottaa vastaan lisää vettä valuma-alueelta. Näistä syistä peltojen tulviminen on haaste lähialueen pelloilla. 

Vesinäytteen ottoa veden laadun arvioimiseksi.

-Nykyään vettä voi tulla paljon kerralla lyhyessä ajassa ja silloin joen uomassa ei ole tilaa satavalle vedelle. Olemme yhdessä maanomistajien kanssa tehneet veden valumista hidastavia rakennelmia, jotta veden virtaamisnopeus pääuomaan hidastuisi ja siten uoman tulvaherkkyys vähenisi, kertoo Peuraniemi. 

Sään ääriolosuhteet tulevat todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa, siksi tähän on kiinnitetty huomiota suunnittelussa. 

Rapukannan palauttaminen 
Kauan sitten joessa oli vahva rapukanta ja rapujen pyydystäminen ja myynti oli tärkeä sivutulon lähde viljelijöille. Rapuja myytiin toreilla ja ravintoloihin. Ravut ovat kadonneet kokonaan joesta, ilmeisesti rapuruton takia. 

-Kartoitimme rapukantaa viime vuonna. Paikat, joissa rapuja esiintyi aiemmin, eivät ole enää ravuille sopivia, sillä ravun elinympäristössä täytyy olla kova pohja. Rapujen esiintymispaikat olivat umpeen kasvaneita ja pohjalle oli sedimentoitunut pehmeitä kerroksia. Alueen asukkaiden ja maanomistajien yhteinen tavoite on, että rapukanta saataisiin elvytettyä ja se olisi hieno tulos, toteaa Peuraniemi. 

Ympäristöministeriön lisäksi valtio on rahoittanut hanketta suurella summalla. Useat säätiöt ovat myös olleet mukana hankkeen rahoittajina, kuten vuorineuvoksetar Sophie von Julinin säätiö ja von Frenckellin rahasto. 

-Myös maanomistajat ovat osallistuneet kustannuksiin sekä antaneet arvokkaan työpanoksensa; he ovat laittaneet lukemattomia tunteja työhön vesistön parantamiseksi, kertoo Peuraniemi tyytyväisenä. 

Hankeaika: 01.07.2018-31.12.2020
Hankkeen toteuttaja Raaseporin ympäristötoimi
Hanke saa rahoitusta ympäristöministeriöstä

Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.

Hankkeelle on kesäkuussa 2020 myönnetty jatkorahoitus Uudenmaan ELY-keskukselta. Seuraava hankejakso on 01.01.2021-31.12.2021. Haettu lisärahoitus on jo nyt käytettävissä.

Klikkaa linkkiä lukeaksesi lisää Raaseporinjoki-hankkeesta »

Teksti: Annika Söderholm-Emas
Kuvat: Raaseporinjoki-hanke
Käännös: Ammi Malkamäki