Maan rakenne ja ravinteiden huuhtoutuminen – VILKKU-hankkeen ydinkysymyksiä

Aihe Hankkeet, Yleinen | 0
Mitä on maan pinnan alla? Miten kastemadot vaikuttavat pellon sadontuottokykyyn? VILKKU-hanke kutsuu Mäntsälän ja Tuusulan viljelijöitä yhdessä miettimään, miten eri tavoin pellon kasvukuntoa voitaisiin parantaa.

Parannettu vesitalous ja salaojitus ovat myös tärkeitä kysymyksiä, joita hankkeessa pohditaan. Viesti on ollut, että kun peltomaa voi hyvin, sadot paranevat ja ravinteet kiertävät kuten pitääkin vesistöihin huuhtoutumisen sijaan. Siinä voittaa sekä ympäristö että viljelijä.

Monesti VILKKU-hankkeen tilaisuuksissa hankkeen vetäjät konttaavat pellolla ja lapioivat maata – vaikka paljain käsin.

– Katso tätä, Janne Heikkinen sanoo ja näyttää palaa maan pohjakerroksesta. Nämä reiät ovat matojen tunneleita ja se todistaa, että maassa on elämää. Jos matojen onkaloita ei ole, maa on liian tiivistynyttä ja se vaikuttaa sadontuottokykyyn. Juuren kappaleet ovat myös hyväksi maaperälle.

Janne Heikkinen on VILKKU- -hankkeen projektipäällikkö. Hankkeella on oma fb-sivu https://www.facebook.com/vilkkuhanke, jossa tiedotetaan hankkeen tapahtumista. Hanke järjestää säännöllisesti pellonpiennartilaisuuksia, joissa keskustellaan juuri sen pellon mahdollisuuksista, mutta myös kyseisen alueen ajankohtaisista kysymyksistä.

Vähemmän vastakkainasettelua

Yksi hankkeen haasteista on vähentää viljelyn ja ympäristönhoidon välistä vastakkainasettelua, Heikkinen sanoo.

– Haluamme osoittaa, että nämä kaksi asiaa voivat kulkea käsi kädessä. Siksi jaamme tietoa näiden asioiden yhteydestä toisiinsa. Jos viljelymaa on kunnossa, myös sadot paranevat. Hanke ei toimi pelkästään ympäristönsuojelun näkökulmasta. Kannattavuuslaskelmia ja viljelysuunnitelmia tehdään yhteistyössä ProAgria Etelä-Suomen kanssa. Yksi hankkeen painopisteistä on vesitalous. Ojitus ja huuhtoutuminen vaikuttavat maahan ja ravinteiden kiertokulkuun.

Yksi tärkeä osa toiminnasta ovat pellonpiennartilaisuudet, joita järjestetään hankkeessa mukana olevien tilojen pelloilla ympäri hankealuetta. Viljelijät tapaavat ja vaihtavat kokemuksia, mutta saavat myös uutta tietoa. Hanke on suunniteltu yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa.

Vuonna 2017 hanke järjestää peltokierroksia, joissa tiedotetaan mm. jaetusta typpilannoituksesta ja peltojen ilmakuvauksesta ja viljelykierron monipuolistamisesta, kuten kuminan, tattarin ja syysohran avulla. Vuoden aikana järjestetään myös työnäytöksiä esimerkiksi maan rakennetta parantavista toimista sekä viljelijäretkiä hankkeen teemoihin liittyviin kohteisiin Etelä-Suomen alueella.

 

Fakta
VILKKU-hanke

Hankeaika:                     1.4.2016 – 31.3.2018
Budjetti:                         230 000 euroa, EU:n ja valtion osuus 160 000 euroa
Hankehallinnoija:           Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
Alue                                Tuusula ja Mäntsälä
VILKKU on lyhennys, hankken virallinen nimi on Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla,
Hanketta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta Uudenman ELY-keskuksen kautta