Metsätalous ja vesiensuojelu rinta rinnan

Aihe Ammi, Hankkeet
Metsien erämaiset piirteet säilyvät latvavesistöjen alueilla. Kuva: Juha Niemi

Suomi on metsäinen maa ja metsätaloudella on valtava taloudellinen merkitys maallemme. Metsävaltaisilla alueilla vesistömme ovat usein joko hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa ja monesti arvokkaita vesistö- ja luontokohteita löytyy juuri vesistöjen latva-alueilta erämaisia piirteitä säilyttäneistä ympäristöistä. Näihin vesistöihin kohdistuu samalla myös painetta metsätaloustoimien vesistövaikutusten kautta.

Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä metsäkeskus ja vesiensuojeluyhdistykset tekevät yhteistyötä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden avuksi ja pyrkivät vastaamaan heidän tiedontarpeeseensa vesiensuojelun huomioimisesta metsän hoidossa. Yhteistyö- ja viestintähanke kantaa nimeä Huomio metsien vesienhoitoon ja se kestää vuoden 2021 lokakuun loppuun.

Vesistöt ja valuma-alueet metsineen muodostavat kokonaisuuden

Vesi löytää aina tiensä. Selvimmin se näkyy virtaavana vetenä puroissa, joissa ja ojissa, jotka lopulta päätyvät johonkin suurempaan vesistöön. Vettä virtaa myös maan alla ja siitä muodostuvat meille tärkeät pohjavesivarannot. Pohjavesistä saamme juomavettä ja ne ovat elintärkeitä myös pienempien vesistöjen ja lähteiden vesivarantona.

Virratessaan vesi ottaa mukaansa maaperästä ravinteita, hiukkasia ja hivenaineita, pääsääntöisesti sitä enemmän mitä enemmän maaperää on muokattu. Sitä aluetta, mistä vesi virtaa tiettyyn jokeen, järveen tai muuhun vesistöön, sanotaan vesistön valuma-alueeksi. Valuma-alueen maankäytöllä onkin ratkaiseva merkitys siihen, mitä vesistöön kulkeutuu ja minkälainen vesistön vedenlaatu ja tila on.

Metsä on arvokas monella tavalla
Maisemaan kuuluvat sekä metsä että vesi. Kuva: Juha Niemi.

Metsätaloudesta voi toimenpiteestä ja alueesta riippuen aiheutua moninaisia vesistövaikutuksia, kuten kiintoaine-, humus-, ravinne-, happamuus- ja metallikuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Tämä voi aiheuttaa vedenlaadun ja elinympäristöjen muutoksia, jotka heijastuvat myös vesistöjen käytettävyyteen ja arvoon. Metsiä on paljon myös Uudellamaalla ja suurin yksityismetsiä omistava ryhmä ovat uusmaalaiset.

Nykyisin yhä useampi metsänomistaja miettii metsien taloudellisen arvon rinnalla myös luonto-, maisema- ja virkistyskäyttöarvoja. Metsänhoidosta saatava tieto saatetaan kokea ristiriitaiseksi ja sen perusteella on vaikea tehdä oikeaksi koettuja päätöksiä. Kaikki metsänomistajat eivät tunne eri metsänkäsittelyn mahdollisuuksia, eivätkä näin tiedä metsänhoitotoimia tilatessaan, mitä pyytää toimijoilta. Jos metsässä tehtävien toimien vaikutuksia ei tunne, saati tiedä minne vedet omistamastaan metsästä valuvat, ollaan tiedon puutteen kannalta kriittisten kysymysten äärellä.

Huomiota metsätalouden vesiensuojelutoimiin

Metsätalouden vesiensuojelun tavoitteena on minimoida vesistöihin maanmuokkauksesta, hakkuista ja kunnostusojituksista aiheutuva kuormitus. Humus- ja ravinnekuormitusta pinta ja pohjavesiin voidaan vähentää merkittävästi jo hyvällä suunnittelulla sekä töiden oikealla ajoittamisella. Monet haitalliset vesistövaikutukset ovat vältettävissä jättämällä riittävän leveä ja muokkaamaton suojavyöhyke vesistöjen ja pienvesien ympärille.

Vesistövaikutuksia voidaan vähentää myös suosimalla kevyitä maanmuokkausmenetelmiä ja huolehtimalla, ettei toimenpidealueilta johdeta vesiä suoraan vesistöihin (esim. kaivukatkot ja pintavalutuskentät). Pohjavesi- ja eroosioherkillä alueilla voidaan maanmuokkauksen ja ojituksen tarvetta vähentää mm. siirtymällä eri-ikäisrakenteiseen eli ns. jatkuvaan metsän kasvatukseen.

Kunnostusojitusten tarveharkintaan on kehitetty erilaisia työkaluja ojituksen ja taloudellisen hyödyn arvioimiseksi. Myös työtapoja voidaan muokata vesistöystävällisemmiksi, mikä vähentää tarvetta investoida erillisiin vesiensuojelurakenteisiin. Metsätaloutta voidaan harjoittaa kestävästi lähivesistöt huomioiden, ja näin metsänomistajat ja lähialueiden asukkaat voivat nauttia puhtaista vesistöistä tulevaisuudessakin.

Asiantuntijoiden osaaminen metsänomistajien käyttöön

Metsänomistajien ja alan toimijoiden tietovajeeseen vastataan Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä käynnistyneessä Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeessa. Tiedotus- ja viestintähankkeessa tehdään metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelmia yhteistyössä metsänomistajien, Suomen metsäkeskuksen ja vesiensuojeluyhdistysten asiantuntijoiden kanssa ja annetaan tietoutta vesistöistä ja metsätalouden vesiensuojelutoimista metsänomistajille ja alan toimijoille.

Suunnitelmien kohdealueet ovat kirkasvetisiä ja lähes luonnontilaisia vesistöjä, jotka ovat hyvässä tai erinomaisessa tilassa ja sijaitsevat metsätalousvaltaisella valuma-alueella. Tällaiset vesistöt ovat usein herkkiä pienillekin kuormituksen muutoksille. Yleissuunnitelmiin kerätään tietoa valuma-alueiden vesiensuojelullisten riskikohteiden tunnistamisesta ja kerrotaan oleelliset tiedot vesistön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Vesiensuojelu on mahdollista talousmetsissäkin

Tieto on maanomistajien ja toimijoiden käytettävissä metsien käyttöä suunniteltaessa, mutta ne eivät sido metsänomistajaa toimenpiteiden toteutuksessa. Olennaista onkin tiedon jalkauttaminen eri tasoille. Tällöin metsänomistaja osaa metsätalouden toimenpiteitä tilatessaan edellyttää vesiensuojelumenetelmien huomioimista metsänhoitotöissä. Suunnitelmilla kartoitetaan myös mahdollisia kohteita luonnonhoitohankevaroin tehtäviin metsätalouden vesiensuojeluhankkeisiin.

Lisäksi metsäalan toimijoille järjestetään teemapäiviä metsätalouden vesiensuojelusta ja sen suunnittelusta sekä uusimmista menetelmistä. Tarkoituksena on lisätä tietoa käytännöistä, joilla metsiä voidaan hoitaa ja hyödyntää taloudellisesti myös vesistöt huomioiden. Tavoitteena on tuoda nykyaikaiset vesiensuojelumenetelmät pysyväksi osaksi metsätaloustoimenpiteitä ja säilyttää lähes luonnontilaisten, metsävaltaisten latvavesien arvo.

Hankkeen päätoteuttaja on Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Partnereina ovat Suomen metsäkeskus, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 190 000 € ja hankkeen päärahoittaja on Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto. Hanketta tukevat myös Uudenmaan ELY-keskus ympäristöministeriön rahoituksella ja Suomen metsäkeskus.

Lue lisää hankkeesta Itä-Uudenmaan ja Porvoon vesien- ja ilmansuojelu yhdistyksen kotisivuilta »

Käy tykkäämässä yhdistyksen Facebook-sivusta ja pysyt ajan tasalla tapahtumista ja toiminnasta Porvoonjoen vesiensuojeluyhdistys Facebookissa »

Teksti ja kuvat: Juha Niemi, Itä-Uudenmaan ja Porvoon vesien- ja ilmansuojelun yhdistys