Porlammin Osuusmeijeri tähtää viennin kasvattamiseen

Aihe Yleinen | 0
Maidon tuottajien omistama itsenäinen meijeri Porlammilla on päättänyt saada vientiinsä vauhtia. Yrityksen kokoon sopivien rahoituskanavien löytäminen on kuitenkin osoittautunut työlääksi.    

– Olemme sellainen välimuoto, joko liian pieni tai suuri, kun lähestymme rahoittajia, toimitusjohtaja Kari Ollikainen kertoo 25 henkilöä työllistävän yrityksen kokemuksista.
Uudenmaan ELY-keskus on toistaiseksi ainut taho, jolta yritys on saanut tukea maaseuturahaston kautta. Investointituen turvin uusittiin juustopalalinjan tasapainoleikkuri. Se oli askel kapasiteetin noston suuntaan: Yrityksellä on nimittäin kova halu saada nykyistä vankempi asema vientimarkkinoilta, mutta sillä on vajetta tuotantokyvyssään. Yritys hukkasikin äskettäin vientitilaisuuden, ”eikä sitä mahdollisuutta saa enää takaisin”, toimitusjohtaja harmittelee.

Työvoiman saanti on toistaiseksi ollut vaivatonta. Mutta tilanteesta ei tiedä parin vuoden päästä, kun maan talous kiihtyy ja työpaikkoja on tarjolla enemmän. Se on tietysti hyvä juttu, mutta silloin saatamme joutua kilpailemaan työntekijöistä, Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen (kuvassa) pohtii.
Porlammin Osuusmeijerin historia kantaa vuoteen 1914. Se on maidon tuottajien omistama itsenäinen juustola. Yrityksen liikevaihto on 8 miljoonaa euroa, tuotteita valmistetaan vuosittain 1,2 miljoonan kilon verran. Tuotannosta menee vientiin 15 prosenttia.
Yrityksen tunnetuinta tuotetta, mustaleimaista emmentaljuustoa on valmistettu meijerin perustamisesta lähtien. Se onkin yksi yrityksen tunnetuimmista valmisteista, jota viedään myös ulkomaille. Siitä kuluttaja meidät tuntee, jos tuntee, Ollikainen uskoo. Yritys on harjoittanut pienimuotoista vientiä aiemminkin, mutta viime keväänä tapahtui käännekohta. Yrityksessä kehitetty kasvisrasvavalmiste Vege potkaisi ulkomaan viennin ihan uusiksi, menekkiä löytyi! Vege-tuotteen ympärille on kehitetty kokonainen sarja, myynnissä on siivujen lisäksi paloja ja raasteita. Vegeä on viety keväästä lähtien Ruotsiin. Vegaanituotteiden saralla on kilpailijoita, mutta Ollikainen uskoo markkinoilla olevan yhä tilaa.
– Vientiä on ollut aiemminkin, mutta se ei ole ollut merkittävää, toimitusjohtaja luonnehtii.

Suunnitelmia riittää
– Uusi kartonointikone nostaa nopeutta, tehokkuutta ja kapasiteettia, tämä saattaa käydä kaksi kertaa nopeammin, Ollikainen selostaa prosessia; juustopaketit liukuvat viereisellä liukuhihnalla kohti röntgenlaitetta, joka tekee niille vielä lopputarkastuksen.
Uutta konetta on odoteltava helmikuulle. Alalla käytettävät laitteet ovat kalliita ja harvinaisia ja niitä valmistetaan sitä mukaa kuin tilataan. Mutta se on sitten taas yksi askel eteenpäin.
Myös siivuttaja pitää uusia lähivuosina, Ollikainen toteaa ja myöntää perään, että itse asiassa koko konekanta pitäisi uusia. Onneksi hehtaarin kokoinen kiinteistö on ajantasainen.
– Se on jo puolivoittoa, että infra on valmis. Tilaa riittää, ei tarvitse rakentaa lisää, hän toteaa, kun seuraamme tuotantotilan tapahtumia muoviseinän läpi. Sinne on tarkoitus rakentaa kaksi linjaa lisää.
Osa tuotteista pakataan käsin, osa kulkeutuu suoraan robotille. Pakkaaminen koneellistetaan kokonaan jossain vaiheessa. Työntekijöiden ei kuulemma tarvitse kuitenkaan pelätä työpaikkojensa puolesta, heitä on tarkoitus palkata lisää sitten, kun tuotanto kasvaa.

Kumppaneita vailla

Porlammin Osuusmeijeri kaipaa kavereita, kuten Ollikainen asian ilmaisee. Yritys ottaisi mielellään pääomaa mukanaan tuovia uusia omistajia, jotta toimintaa päästäisiin kehittämään nopeammin eteenpäin.
– Tarvitaan seuraava taso. Pitää pystyä investoimaan nopeassa tahdissa. Jos emme saa tuotteita myyntiin riittävästi, meidän hetkemme menee.
Voiii, Ollikaiselta pääsee, kun häneltä tiedustelee tuotteiden tämänhetkisten nimikkeiden määrää, niitä on kuulemma 100. Hän kehuu yrityksen yhteistyökumppaneita, joiden kanssa kehitellään uusia tuoteinnovaatioita. Niitä on kehitettävä vientiä varten perinteisten rinnalle koko ajan, se on kaiken a ja o, hän painottaa.
– Rahoittajien tukiprosentit voisivat olla pienille yrityksille suhteessa suurempia kuin isoille, Ollikainen pohtii, pienillä yrityksillä on kuitenkin potentiaalia ja kasvun halua sekä kiinnostusta lähteä vientiin mukaan.
Hän muistuttaa, että pienet yritykset toimivat laadun ja tekniikan osalta kuten suuret.
– Laitteiden hankinta on niille kuitenkin paljon kalliimpi investointi, hän perustelee.

 

Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola