Ruokaa ja energiaa tuotetaan paikallisesti

Ruokaa ja energiaa tuotetaan paikallisesti

Aihe Hankkeet, Yleinen, Yritys | 0
Knehtilän luomutila yhteistyössä muiden tilojen kanssa pyrkii luomaan toimivan kestävän kehityksen mukaisen mallin ruuan ja energian tuotantoon. Tavoitteena on olla omavarainen ruuan ja energian suhteen. Tavanomaisessa tuotannossa tarvitaan energian ja ravinteiden lisäystä samassa tahdissa, kun ne systeemistä katoavat. Palopurossa vain ylijäämäenergia poistetaan systeemistä, kaikki muut raaka-aineet kiertävät.

Palopuron agroekologinen symbioosi on Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskus LUKEn yhteistyön tulos. Symbioosi sijaitsee samannimisellä kylällä, siitä siis nimi on tullut.
Palopuron symbioosin ydin on Knehtilän tila, jossa viljellään viljaa ja palkokasveja 385 hehtaarin alalla. Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola ovat kehittäneet luomutilan toimintaa aktiivisesti jo vuosien ajan. Tilan vanha navetta on remontoitu ja sitä vuokrataan kokouksiin ja juhliin. Säännöllisesti järjestettävät lähiruokamarkkinat houkuttelevat kävijöitä tilalle. Yksi toiminnan periaatteista on tuottaa ruokaa pienimuotoisesti ja lähellä kuluttajaa.
Tila siirtyi luomuun vuonna 2010. Tilalla ei ole eläimiä ja siksi haasteena oli ravinteiden saaminen tuotantoketjuun. Jos ravinteet tuotettaisiin yksinomaan nurmenviljelyllä, nurmea pitäisi olla noin 100 hehtaaria. Nurmen lisäksi käytettiin pieniä määriä kompostoitua hevosenlantaa ja luujauhoa lisälannoitteina.
Maatalouden vähenevien tuottojen äärellä Eerolat miettivät jatkojalostuksen mahdollisuuksia, mutta totesivat, että pelkkä vilja ei tarjoa riittäviä mahdollisuuksia siihen. Tuotekehittelyyn ja markkinointiin olisi kulunut liikaa aikaa heidän mielestään.

Halu tehdä yhteistyötä

-Ideat ja ajatukset, jotka toivat tänne, ovat itäneet kauan, sanoo Kari Koppelmäki, joka on symbioosihankkeen vetäjä. Tunsimme toisemme jo etukäteen ja kaikki yhteistyökumppanit Nivosta lukuun ottamatta ovat olleet mukana alusta asti.
Ravinteiden tehokkaampi kierrätys on ollut yksi avainkysymyksistä, johon on etsitty ratkaisua. Palopuro-symbioosin kierrätysmalli rakentuu kolmesta osasta: 1. viherlannoitusnurmi, josta korjataan sato vähintään kahdesti kasvukaudessa 2. kuivamädätys soveltuu vaikeasti hyödynnettävien lannoitteiden (vihermassa, kananlanta ja hevosenlanta) käsittelyyn 3. Mädätyksen lopputuotteiden tehokkaampi hyödyntäminen kasvukauden aikana.
Näiden toimenpiteiden ansiosta ravinteet kiertävät tehokkaammin ja satotasot nousevat, vaikka ympäristö kuormittuu vähemmän kuin jos käytettäisiin pelkkää viherlannoitusnurmea. Suurin ravinnevirta nurmista menee suoraan biokaasulaitokseen, kun nurmisato käytetään biokaasulaitoksen raaka-aineena eikä sitä kynnetä takaisin peltoon. Lisäravinteita saadaan hevosen- ja kananlannasta.
-Oli alusta asti selvää, että tarvitsemme oman energialaitoksen, kertoo Koppelmäki. Se on välttämätöntä, jotta ravinnevirta saadaan toimimaan tilalla.

Biokaasulaitos valmistuu ensi vuonna

Symbioosiin kuuluvan kaasulaitoksen on tarkoitus ottaa käyttöön ensi kesän jälkeen. Kyseessä on kuivamädätyslaitos, jossa viherlannoitusnurmien biomassasta tuotetaan biokaasua mädätysprosessin avulla. Malli valittiin siksi, että se työllistää vähiten vuoden aikana. Bioenergiayritys korjaa nurmisadon ja vihermassaa säilytetään, kunnes se voidaan syöttää lämpölaitokseen. Lämpölaitoksessa on kaksi yksikköä, jotka tyhjennetään ja täytetään kolmesta neljään kertaa vuodessa.
Biokaasulaitoksen rakentaa Palopuron biokaasu Oy, jonka omistavat Nivos Energia Oy, Knehtilän tila, Metener Oy ja Lehtikummun tila.
Energiayhtiö Nivos Energia näkee Palopuron laitoksen pilottina. Liiketoimintapäällikkö Sanna Kokkonen kertoo, että yritys näkee suuren energiapotentiaalin maatalouden tuottamien biomassojen hyödyntämisessä.
-Me uskomme hajautettuihin ratkaisuihin energian tuotannossa. Tilojen haasteena on se, että lämmön kulutus on suhteellinen alhainen, siksi ei kannata tuottaa lämpöä ja sähköä. Biokaasun tuotannossa ei esiinny samaa ongelmaa, sillä lopputuote – biokaasu – voidaan puhdistaa biometaanikaasuksi, joka soveltuu autojen energianlähteeksi.
Kun energialaitos toimii, se tuottaa 2500 MWh vuodessa. Tuotannosta 70 prosenttia on biometaania, jota voidaan käyttää autoissa. Loppuosa kaasuista käytetään viljan kuivatukseen sekä tulevan leipomon energian tuotantoon.
Energian tuotannosta ylijäävä massa levitetään pelloille.

Agroekologinen symbioosi (AES) on vaihtoehtoinen elintarvikkeiden tuotantomalli, jossa ryhmä tiloja ja elintarvikejalostajia rajatulla alueella tekee yhteistyötä sopimuksen mukaan ja tuottavat ruokaa paikallisiin tarpeisiin. Yrittäjille tämä merkitsee mahdollisuutta ympäristöystävälliseen toimintatapaan sekä sosiaalisesti kestävään toimintaan mutta myös parempaan kannattavuuteen.

Yhteistyökumppanit:

Knehtilän tila – Tilalla viljellään viljaa ja palkokasveja 385 hehtaarin alalla. Suurimmat kasvit ovat tattari, kaura, ohra, kevätvehnä ja herne. Noin neljännes pinta-alasta on viherlannoitusnurmella.
Mäntymäen tila – Tilan luomukanalassa tuotetaan munia. Tilan kanat, joita on noin 5500, pääsevät ulkoilemaan vuoden ympäri. Täältä tulee myös kananlanta, jota symbioosissa käytetään.
Lehtikummun tila – tuottaa vihanneksia.
Joentaustan tila – tuottaa mansikoita.
Samsara – Luomuleipomo, joka on perustettu 1977, käyttää Knehtilän luomujauhoja. Suunnitelmana on, että leipomo muuttaa yhteen tilan rakennuksista.
Palopuron biokaasulaitos – omistaja Nivos Energia Oy, Meterner Oy, Knehtilän ja Lehtikummun tilat
Helsingin yliopisto, maataloustieteen tiedekunta – hankkeen hallinnoija ja toteuttaja
Luonnonvarakeskus LUKE – tutkii ja etsii biotalouden kehittämisen mahdollisuuksia

– – –

Lähde: Ympäristöministeriön raportti 18/2017 Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa Juha Helenius, Kari Koppelmäki och Elina Virkkunen (toim.) http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80004/YMra_18_2017.pdf?sequence=1