UusiRaHa tutkii kerääjäkasveja ja niiden vaikutuksia muihin viljelykasveihin

UusiRaHa on projekti, jossa tutkitaan eri kerääjäkasvilajien tehokkuutta.

Viime vuonna yhdeksän tilaa osallistui erilaisiin viljelykokeisiin, yksi heistä oli Marko Sairasalo Nummelta. Hän viljeli raiheinää ohran kerääjäkasvina.

Hän arvioi tehneensä nollatuloksen ensimmäisenä vuotena, mutta arvelee, että seuraavasta vuodesta voi tulla kannattavampi.

-Jos pidän tämän lohkon kesannolla tänä vuonna, osa perustamistyöstä on jo tehty. Viljalla taas voi pärjätä vähemmällä lannoituksella.

Se, että lohko on kasvipeitteinen, vaikuttaa myös maan rakenteeseen. Elävä juuristo tekee kasvualustasta ilmavan. Siksi pelto pysyy kuivempana ja kantaa koneita paremmin.

Kerääjäkasveista on myös muuta hyötyä pelloille. Ravinnehuuhtoutumat vähenevät, kun pellot ovat kasvipeitteisiä.

Luonnonvarakeskus LUKEn tutkijat Jarmo Ketola ja Hannu Känkänen viljelivät kahdeksaa eri raiheinälajiketta tutkiakseen lajikkeiden välisiä eroja. Viime vuoden syyskuun puolessa välissä he järjestivät pellonpiennartilaisuuden, jossa eri koeruudut esiteltiin ja lajikkeiden välisistä eroista keskusteltiin.

-Halusimme tutkia, että miten eri lajikkeet kasvavat ja miten ne vaikuttavat satoon sekä miten lisätypen tarve muuttuu ajan kuluessa, sanoo Hannu Känkänen. Heinäkasvien vaikutus typentarpeeseen on ollut tiedossa.

Maaliskuussa 2017 Hyvinkäällä UusiRaHa-hanke järjestettiin tulosseminaari viime vuotisista viljelykoetuloksista.

 

Fakta

UusiRaHa – Uudenmaan peltojen ravinteiden kierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan

Erilaisia kerääjäkasveja kokeillaan yhdeksällä tilalla Uudellamaalla. Hanke on kolmevuotinen ja sen budjetti on n. 500 000 euroa. Tulevien kasvukausien aikana tehdään lisää viljelykokeita eri kerääjäkasvilajeilla, mm. apilalla.

Hanketta hallinnoi Luonnonvarakeskus LUKE ja siinä ovat mukana myös Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry, ProAgria Etelä-Suomi ja NSL.